Toisessa ulottuvuudessa on maailma nimeltä Karamador, jota asuttavat ihmiset ja anhineiksi kutsutut ihmisiä muistuttavat eläimet. Karamador sijoittuu renessanssi- fantasia aikakauteen, suurten vaarojen ja legendaaristen sankareiden aikoihin. Me seuraamme tuulen leijonapaladiini Sir Kiljaos Windmanen seikkailuja hänen kotimaassaan Pohjolandissa ja muissa Karamadorin kolkissa, taistellen kaaoksen voimia vastaan ja auttaen hädässä olevia. Vaikka Karamador sijoittuu fantasia maailmaan, monet sen paikoista perustuvat oikeisiin paikkoihin ja tarinat sisältävät oikeita kansantaruja.
Toisessa ulottuvuudessa on maailma nimeltä Karamador, jota asuttavat ihmiset ja anhineiksi kutsutut ihmisiä muistuttavat eläimet. Karamador sijoittuu renessanssi- fantasia aikakauteen, suurten vaarojen ja legendaaristen sankareiden aikoihin. Me seuraamme tuulen leijonapaladiini Sir Kiljaos Windmanen seikkailuja hänen kotimaassaan Pohjolandissa ja muissa Karamadorin kolkissa, taistellen kaaoksen voimia vastaan ja auttaen hädässä olevia. Vaikka Karamador sijoittuu fantasia maailmaan, monet sen paikoista perustuvat oikeisiin paikkoihin ja tarinat sisältävät oikeita kansantaruja.
Yksinäinen leijonapaladiini uskollisen ratsunsa kanssa painivat läpi hirmumyrskyn ja päätyvät vaaroja täynnä olevaan hylättyyn tyrmään...
Tämä on ensimmäinen Karamador sarjakuva jota työstin vuosina 2012-2017, ja joka tyyliltään poikkeaa myöhemmistä sarjakuvista synkkyydellään ja väkivaltaisuudellaan.
Taskun saaren haltija, Braheastadin kaupungin saariston suojelija, on kaapattu! Onnistuuko leijonapaladiini ja hänen kanssaan liittoutuneet merirosvot kukistamaan haltijan kaapanneet rosvot ja vapauttamaan haltijan?
Ensimmäinen varsinainen Karamador sarjakuva vuodelta 2017, väritetty ja remasteroitu 2024. Braheastadin kaupunki perustuu Raahen kaupunkiin 1600-luvun ulkoasussaan, ja itse tarina on saanut inspiraationsa oikeasta kansan tarusta Raahen saariston Taskun saarella asustavasta haltijasta.
Mitkä ovat nämä pahanenteiset kasvot jotka ovat alkaneet ilmestyä Braheastadin talojen ikkunoille? Onnistuuko leijonapaladiini Sir Kiljaos ratkomaan tämän mysteerin ja pistämään lopun tälle uhalle?
Sarjakuva vuodelta 2018. Tarina on saanut inspiraationsa Raahelaisesta kummitustarinasta. Tässä esiintyvä Braheastadin kirkko perustuu Raahen vanhaan kirkkoon, joka rakennettiin 1650-luvulla ja paloi 1908.
Braheastadin kirkon kukkotuuliviiri putoaa myrskyssä, mikä on merkki siitä että Braheastadin pormestari tulee kuolemaan pian. Ainoa keino lykätä tätä kohtaloa on suorittaa suuri teko. Leijonapaladiini Sir Kiljaos ja ilveskleeri San auttavat pormestaria tehtävässään ja hakeutuvat piiloon salamurhaajilta hylättyyn taloon. Mutta kuka on tämä Gunilla, jonka aave kummittelee tässä talossa?
Leijonapaladiini Sir Kiljaos kohtaa kettumerirosvot jälleen, jotka pakottavat hänet mukaan hakemaan meren alle uponneen aarteen. Mutta miten käy kun he törmäävät vaaralliseen merihirviöön suoraan suomalaisesta mytologiasta?
Taistelu Iku-Turso partalaista vastaan jatkuu! Iku-Turso ei ole vielä lyöty ja nyt hän nostaa valtavan myrskyn upottaakseen sankarimme meren pimeisiin syvyyksiin!
Sillävälin Braheastadissa pimeyden joukot kokoontuvat suunnittelemaan pahoja juoniaan. Onko tuolla myös sama vampyyri joka nähtiin varjoissa "Gunilla"- tarinassa?
Leijonapaladiini Sir Kiljaos matkustaa merirosvolaivan kyydissä kohti Aborkun kaupunkia todistamaan elossa olonsa, hakemaan hevosensa Stormblåstin takaisin, ja osallistumaan Aborkun turnajaiseen. Matkan aikana hän alkaa kertomaan merirosvokapteeni Zofielle kuinka hän ja Stormblåst tapasivat vuosia sitten, kun hän oli vielä nuori aseenkantaja ja kuinka hänen edesmennyt rakas Annabelle liittyi tähän.
Joukkomme saapuu Aborkun kaupunkiin. Perillä Sir Kiljaosin ja Zofien matka erkanee toistaiseksi, sillä Zofiella on omat tehtävänsä merillä ja lisäksi hän ei ole tervetullut Aborkussa "väärin ymmärryksen" takia. Leijonapaladiini Sir Kiljaos suuntaa kohti Aborkun linnaa tapaamaan Itä-Pohjolandin kenraali-kuvernööriä todistaakseen elossa olonsa ja saamaan hevosensa takaisin. Matkan varrella hän tapaa myös tutun hahmon...
Uusi päivä alkaa. Ennen hevosturnausta joukkomme suuntaa satamalle odottamaan prinsessan saapumista Aborkuun, joka on tulossa vierailemaan ja katsomaan turnajaisia.
Odotellessaan prinsessan saapumista lauluhaukka trubaduuri Ydia kertoo erikoisesta kaulakorustaan, joka osottautuu kompassiksi joka osoittaa kohti Myrskysaaren ikuisesti riehuvaa tornadoa, Karamadorin taikuuden lähdettä.
Karamadorissa tuulen jumalatarta kutsutaan niin Ilmattareksi että Tuulettareksi. Suomen muinaisuskossa nämä olivat eri jumalattaret, mutta selvyyden vuoksi Karamadorissa he ovat yksi ja sama jumalatar.
Ritarit esittelevät itsensä yleisön ylimistölle ennen turnajaisten alkamista.
Sivun 2 ruudun 1 torvien lipuissa on Itä-Pohjolandin vaakunat, jotka perustuvat Suomen vaakunan 1600-luvun versioon. Saman sivun ruutuihin 1 ja 3 on otettu innoitusta turnajais-kohtauksista tietokonepelistä Defender of The Crown (Cinemaware, 1988). Osan ritareiden ulkonäköihin on saatu osittaista innoitusta suomalaisen Rohanin Tallien turnajais-esitysten ritareista.